Eilinen päivä vietettiin Seinäjoen näyttelyssä. Kaikki viisi ilmoitettua musta-hopeaa olivatkin 'meidän tiimistä'. Uroksissa kisasi Maxim, Selman tulevien pentujen isä. Nartuissa junioriluokassa esiintyi Frida, Vickanin viime kesän pennuista ja avoimessa luokassa Vickanin toissakesän pennuista Sessan ja Hulda, sekä W-pentueen Pieta. Hienosti meni kaikilla. Maxim sai erinomaisen ja SA:n, sitä myöten ensimmäisen sertifikaattinsa. Tytöt olivat kaikki myös SA:n arvoisia, paras narttu-kehässä järjestys oli Sessan, Hulda, Frida, Pieta.

Huldasta (kuvassa alla) tuli Suomen muotovalio. Kiitos ja onnea Taru!
z_taruhulda.jpg

Rotunsa parhaaksi valittiin Maxim. Maximista muutama kuva alla, kuvista kiitos Nathalie Karakolle :)
z_maxim_sejoki.jpgz_maxim_sjoki2.jpgz_maxim_sjoki3.jpg

Kasvattajaryhmäkin päästiin neljällä omalla kasvatilla esittämään, ryhmämme sai kunniapalkinnon ja oli lopuksi vielä näyttelyn paras kasvattajaryhmä.
IMG_3240.jpg

Moni pentua kysyvä kertoo heti, että 'emme halua missään nimessä näyttelyihin'. Kaikista koirista ei toki siihen tulosta tuottavaan näyttelyharrastukseen ole, joku saattaa olla liian iso ja toisella tulla vaikka purentavika. Entäs sitten jos pentu onkin kovin lupaava ja kasvaa aikuiseksi niin, että se on edelleen rotumääritelmän puitteissa oikein hyvä koira? Kasvattajana kehottaisin miettimään myös kolikon toista kääntöpuolta - mitäs sitten jos emme saa niitä lupaavimpia yksilöitäkään esille kehiin, niin mistä tulevaisuuden jalostusmateriaali etsitään? Koiranäyttelyssä on tarkoitus arvioida koiran rakennetta, liikkeitä - niitä tärkeitä peruspalikoita terveeseen ja toimivaan koiraan - myös kotikoiraan. Myös luonteen joitakin osioita pystyy arvioimaan koirasta ihan näyttelypaikalla sitä katsellen.
Jos kasvatista tulee kaikin puolin näppärä ja mallikas, niin ehkä ei kannata heti olla niin jyrkkä näyttelyssä muutaman kerran käymisen suhteen. Toki tämä rotu on trimmattava, että ei sinne näyttelyyn ole syytä missä vaan trimmauksessa, vaan siistiin ja asialliseen koiran turkin ulkoasuunkin on syytä panostaa jos näyttelyyn menosta haaveilee, sanonkin usein että ei ne missitkään tukka vinossa siellä missikisoissa mene.
Kyllä meidän omat kotikoiratkin ovat ihan kotikoiria ja lemmikkejä suurimman osan vuodesta. Osa sijoituskoirien haltijoista ja kasvattien omistajista kisaa koiriensa kanssa itse, osaa olen taas saanut lainata mukaani ja suurinta osaa se ei ole haitannut - kotiin on saanut siistiksi trimmatun ja puunatun koiran ja joskus jopa muutaman palkinnonkin. Ihan vaan ajatusmyssyyn hautumaan ;)

Pentukuulumisia tähän viimeisenä, vaan ei vähäisempänä. Kovasti merkit viittaavat siihen, että onnistuneita treffejä on ollut. Eli odotamme Emman ja Selman pentueita elokuun loppuun syntyväksi suunnitelmien mukaisesti :)