Nuffien ja Bluen pennut syntyivät perjantaina aamupäivällä, vapun iloksi saimme pentueen maailmaan. Merkkejä avautumisvaiheesta alkoi olla hiljalleen torstain mittaan ja yö sujuikin rauhallisesti Nuffien kanssa torkuskellen sohvalla aamuviiteen asti. Sitten totesin, että nyt kannattaa alkaa heräilemään ja keittämään kahvia, kohta alkaakin jotain tapahtumaan. Lähtökohta oli siis jo hyvä - kasvattajalla takana jokunen nukuttu yöunen tunti ja edessä kokonainen arkipäivä saattaa pennut virka-aikaan maailmaan ja mikäli jotain äkillistä sattuisi tapahtumaan, tieto itsellä siitä että kaikki lähialueen klinikat ovat auki. 

Ensimmäinen pentu syntyi kahdeksan aikaan, hyvän kokoinen vahva poika (220g), jonka maailmaan saattamiseen tarvittiin hieman vetoapua pennun syntyessä takajalat edellä hieman hankalassa asennossa. Näiden synnytysten aikaan sitä aina miettii että voi kun osaisi pukea kaikki tunteet teille blogin lukijoille sanoiksi (se iloinen odotus, jännitys, kauhun tunteet - valitettavasti siihen ei itsellä osaaminen riitä..) niin ehkä useampi pentua kyselevä ymmärtäisi, miksi me kasvattajat painotamme että syntymätöntä ei voi luvata.
Joka tapauksessa pentua ulos autellessani, tietenkin ulkoisesti yrittäen olla tyynenä, jotta koira ei hätäännyksestäni hätääntyisi, sisäisesti siinä käy läpi aikamoisen kirjon tunteita. Se tunne, kun tiedät että nyt tässä pitää toimia tehokkaasti eikä aikaa ole enää kauaa hukattavana, tai ei ole pentuakaan. Ja se tunne, kun alat nopeasti availemaan vastasyntyneen kalvoja ja mietit, että onkohan se nyt edelleen elossa, olleensa jonkin aikaa hankalassa asennossa - ja kun pentu sitten vetää henkeä ja päästää ensimmäisen syntymäkarjaisunsa - ja tiedät että kaikki onkin ihan hyvin, itkuhan siinä pääsee. Sivuraiteille hieman eksyen, tiivistetysti - ensimmäisenä syntyi vahva, pontera ja elinvoimainen poika :) Toisena syntyi puolet veljeään pienempi tyttö, 102 gr.

Ensimmäisenä ja toisena syntyneet, kuva otettu synnytyksen aikana


Kolmantena syntyi tyttö (224 gr), neljäntenä syntyi poika (238g) ja viimeisenä, viidentenä syntyi tyttö (220g). Jokainen pentu hakeutui heti nisille ja alkoi syömään omatoimisesti ilman apuja. 

Tätä tekstiä kirjoittaessa pennuille tulee tänään ikää täyteen kuusi päivää. Kaikki ovat pysyneet kasvussa mukana ja pieninkin oli eilisen iltapäiväpunnituksessa jo lähes tuplannut syntymäpainonsa (eilen 198gr), joten kaikki vaikuttaisi olevan ihan niin hyvin kuin tässä vaiheessa pystyy asiat olemaan. Nuffie hoitaa pennut omistautuneesti ja on rauhallinen, hyvä äitikoira, maitoa tulee riittävästi ja pennut ovat tyytyväisiä. 

Pojat

Isommat tytöt

Pieni tyttö